| Arkivalia arkivförteckning |
Arkivförteckningen
Välj "Samling" för att komma till arkivförteckningen.
Nivå 1
Under rubriken Bild är eventuellt en bild införd som belyser arkivsamlingen.
Under rubriken Titel är numret på samlingen.
| Mera information om |
| en samlingen erhålles |
genom att klicka på  . |
Under rubriken Beskrivning är en sammanfattning av innehållet i arkivsamlingen.
Under rubriken Tid är information om vilken tidsrymd arkivsamlingen omfattar.
Nivå 2
Klicka på ett nummer under rubriken Titel för se efter om det finns några objekt införda som tillhör samlingen.
Språk, finska eller svenska
Arkivsamlingen är skriven på svenska, finska eller på båda språken enligt donatorns eller deponentens språk.
Sökanvisningar
I fältet Sök! inskrivs ett eller flera sökord. Man kan söka med namn och ord. Också nyckelord och ämnesord kan änvändas i söket. Nyckelord kan vara namn som Hindersby och Lundell, ämnesord är substantiv som t. ex. skola och torp.
Genom att använda understreck går det att söka en specifik ordföljd så som Det_oförgätliga_Kyrkslätt (boktitel) och Hjördis_Nyman (författare). Det gör ingen skillnad om man använder små eller stora bokstäver i söket.
Esbo 1700 - 1865
Esbo, historikEspoo 1700–1865 (Espoon kaupunki, 1984) on Hagar Nikanderin seikkaperäinen historiikki Espoon kasvusta ja kehityksestä.
Tämä osa Espoon historiaa käsittää 1700-luvun sekä 1800-luvun alkupuoliskon, ajan joka toi mukanaan kaksi mullistavaa sodan kautta – isovihan ja Suomen sodan 1808–1809. Uusi, sota-ajan leimaama sukupolvi oli vuoden 1721 rauhan jälkeen vuorossa rakentaa monessa suhteessa uutta yhteiskuntaa vanhan raunioille. Elettiin tuntuvaa taloudellista nousukautta. 1600-luvun ankaraa elämänkatsomusta seurasi huomattavasti vapaamielisempi. Mutta vielä tällä vuosisadalla oli helpompi säädellä taloudellisia olosuhteita kuin yhteiskunnan rakennetta.
Sotavuosina 1808–1809 Espoo jäi sivuun varsinaisista sotatapahtumista. Sen sijaan toivat sodan päättymisen jälkeiset vuosikymmenet mukanaan tuntuvia yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä muutoksia. Espoosta tuli uuden pääkaupungin, Helsingin, lähin naapurikunta, mikä vaikutti sekä kaupankäyntiin että liikenteellisiin oloihin. Hienostuneen kaupunkilaiselämän esni tuulahdukset ulottuivat vanhalle talonpoikaisseudulle. Vaikka pitäjä kokonaisuutena säilyttikin maaseutuluonteensa, voidaan pitäjässä kuitenkin jo 1800-luvulla havaita ensimmäisiä kaupunkilaistumisen merkkejä. Ikivanha talonpoikaisyhteiskunta kypsyi vähitellen siihen rakenneuudistukseen, jonka vuosisadan puolivälin vuosikymmenet tulisivat tuomaan mukanaan.
– Hagar Nikander, Espoo 1700–1865 (Espoon kaupunki, 1984), takakansiteksti
Kirjan teksti on suomeksi. Kuvituksena on mustavalkoisia valokuvia, karttoja ja muuta historiallista kuvamateriaalia.
bookm-arf.fi
utgivare: Esbo stad
ägare: Arkivalia
donator: Brenner, Hans och Ingalill