| Arkivalia arkivförteckning |
Arkivförteckningen
Välj "Samling" för att komma till arkivförteckningen.
Nivå 1
| Mera information om |
| samlingen erhålles |
| genom att klicka på |
Under rubriken Bild är eventuellt en bild införd som belyser arkivsamlingen.
Under rubriken Titel är numret på samlingen.
Under rubriken Beskrivning är en sammanfattning av innehållet i arkivsamlingen.
Under rubriken Tid är information om vilken tidsrymd arkivsamlingen omfattar.
Nivå 2
Klicka på ett nummer under rubriken Titel för se efter om det finns några objekt införda som tillhör samlingen.
Språk, finska eller svenska
Arkivsamlingen är skriven på svenska, finska eller på båda språken enligt donatorns eller deponentens språk.
Sökanvisningar
I fältet Sök! inskrivs ett eller flera sökord. Man kan söka med namn och ord. Också nyckelord och ämnesord kan änvändas i söket. Nyckelord kan vara namn som Hindersby och Lundell, ämnesord är substantiv som t. ex. skola och torp.
Genom att använda understreck går det att söka en specifik ordföljd så som Det_oförgätliga_Kyrkslätt (boktitel) och Hjördis_Nyman (författare). Det gör ingen skillnad om man använder små eller stora bokstäver i söket.
Kolsarby
Kuva Porkkalan vuokra-alueelta. Bild från Porkalaområdet.Kunta Kirkkonummi
Kylä Kolsarby
Tilan nimi Kolsarby
Tilannevuosi 1931
Omistaja Valtion virkatalo
Lisätietoja
KOLSARBY, 2 km Kirkkonummen asemalta ja 44 km Helsingistä. Valtion virkatalo, joka on vuokralla v:sta 1910 rouva Ida Anderssonilta. Kolsarbyn kylässä oli aluksi 6 taloa, mutta v:een 1550 mennessä olivat ne sulaneet kolmeksi ja nekin olivat melkein aina autioina. Talonpojat yrittivät niitä viljellä, mutta tulokset olivat huonot ja kun heille sattui vielä vahinkoja, kuten tulipaloja ym. täytyi heidän luopua tiloistansa. V. 1649 antoi Kristiina kuningatar Kolsarhyn Tallinnan piispalle, Joakim Theringiukselle. Hänen suvullaan, joka aateloitiin nimellä Linjering, se pysyi v:een 1683, jolloin se reduktiossa joutui kruunulle ja tehtiin kornetin virkataloksi. Sen jälkeen ovat tilalla isännöineet Rehausen-, Brunou-, Grantzfelt-, Malm-, Nybäck-, .Jägerhorn-, Rosenfelt-, Ehrenspets-, Ormberg-, Lutman-, Uggla-, v. Kothen-, Gripenberg-, Stjernvall-, Jack- ja Sahlstedt-sukuiset henkilöt. Edellä mainitut olivat kaikki sotilaita, mutta v. 1827 se vuokrattiin ensikerran siviilihenkilölle Österdalille ja sen jälkeen se on ollut Brofeldt, Vennström, Quarnström, Nordman ja Snabb suvuilla. Pinta-ala 110,28 ha, josta puutarhaa 0,75, peltoa 50,5, metsämaata 56,54 ja joutomaata 2,49 ha. Pelloista on 25 ha epätasaista savimaata, 24 multa- ja 1 ha hiekkamaata. Niistä 25 ha salaojitettuna. Rakennukset kaikki puusta ja sijaitsovat viljelysten keskellä. Navettaan ja talliin on painovesi. Pellot ovat järjestetyt kahteen kiertoon: A. kesanto, syysvilja, 2 heinää, 2 kevätviljaa ja juurikasvit; B. 2 kauraa, 4 heinää. Peltoalasta oli v. 1929 4 ha kesannolla, 1 juhannusrukiilla, 1 vehnällä, 4 rukiilla, 12,5 kauralla, josta 5 ha hernekauraa, 0,5 ohralla, 0,35 herneellä, 1,75 perunalla, 0,25 rehukaalilla, 0,25 nauriilla ja 25 ha heinällä. Kotieläimiä: 6 hevosta, 27 lehmää, 1 sonni, 1 sika ja 16 kanaa. Karja on Ay-rotua, josta suurin osa A-kantakirjaan oikeutettuja. Suurimmat tulot kertyvät maidosta, viljasta, lihasta, munista ja puutarhantuotteista, joita myydään Helsinkiin. Metsä on enimmäkseen havumetsää. Voimakoneena öljymoottori, joka käyttää puimakonetta, halkaisusirkkeliä ja silppukonetta.
Lähde
Suomen maatilat, I osa
arkivbildare: Kyrkslätts hembygdsförening rf
fotograf: Myrberg, Carl-Gustav & Kneck, Lars