| A r k i v a l i a |
| Databasen visar lista |
Databasen
Databasen innehåller ett plock ur materialet i Arkivalias samlingar vilka alla har anknytning till Kyrkslätt.
Klicka på Bild, Dokument, Text eller Tryckt publikation och sedan på länken under rubrikan Titel för det objekt du vill bekanta dig med.
Samling: Sortering enligt samling i arkivet (varje samling kan innehålla ett eller flera objekt)
| Mera information om |
| samlingen erhålles |
genom att klicka på  . |
Alla: Alla samlingar och objekt som visas i Katalogen.
Katalogen är förverkligad som ett samarbete mellan Digihem och Webbhuset. Digihem är Finlands svenska hembygdsförbunds satsning på det lokala digitala kulturarvsmaterialet.
Kieli, suomi tai ruotsi
Arkistokokoelmat on kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi tai molemmilla kielillä, ensisijaisesti tallentajan ja lahjoittajan kielen mukaan.
Språk, finska eller svenska
Arkivsamlingen är skriven på svenska, finska eller på båda språken enligt donatorns eller deponentens språk.
Kertomuksia Lapinkylästä
Kirkkonummi; Lapinkylä, Herrla, Tengo, Nummis, Raula, JussilaKirja kuvaa Lapinkylää sen historiallisesta näkökulmasta Kirkkonummella. Vanhoina aikoina oli maatalous kylän tärkein elinkeino. Olosuhteet 1700-luvulla valaisevat kuinka isojakojärjestelyt vuoden 1776 jälkeen alkoivat kiinnostaa kaikkia naapureita. Lapinkylässä oli isojaon aikaan viisi tilaa, Herrla, Tengo, Nummis, Raula ja Jussila, joista Raula jaettiin 1700-luvun lopulla ja Jussila 1800-luvulla . Useimmat kylän kantatilat jaettiin 1900-luvun sekä 1920-luvun aikana siten että muodostui useita pientiloja. Pientiloilla elettiin karjanhoidolla sekä viljanviljelyllä. Talousrahojen kartuttamiseksi oli tapana kesäaikaan vuokrata asuinrakennus kesävieraille. Useat maanviljelijät ryhtyivät 1930-luvulla tomaatinviljelijöiksi. Tätä kesti 1970-luvulle asti kunnes öljynhinnan nousu teki tomaatinviljelyn kannattamattomaksi.
Lapinkylä on ollut myös puuseppien kylä. Puusepänverstaiden teollinen syntyperä 1800-luvulla oli ainutlaatuinen Kirkkonummella. Missään muualla kunnan alueella ei ollut yhtä monta puuseppää. Puusepät asuivat ja tekivät töitä useimmiten samassa paikassa, jonka vuoksi heidän usein vaatimattomat mökkinsä ja verstaansa loivat kulttuuriseudun luonteen ja on ympäristölle tärkeä osa vielä tänäkin päivänä.