| A r k i v a l i a |
| Databasen visar lista |
Databasen
Databasen innehåller ett plock ur materialet i Arkivalias samlingar vilka alla har anknytning till Kyrkslätt.
Klicka på Bild, Dokument, Text eller Tryckt publikation och sedan på länken under rubrikan Titel för det objekt du vill bekanta dig med.
Samling: Sortering enligt samling i arkivet (varje samling kan innehålla ett eller flera objekt)
| Mera information om |
| samlingen erhålles |
genom att klicka på  . |
Alla: Alla samlingar och objekt som visas i Katalogen.
Katalogen är förverkligad som ett samarbete mellan Digihem och Webbhuset. Digihem är Finlands svenska hembygdsförbunds satsning på det lokala digitala kulturarvsmaterialet.
Kieli, suomi tai ruotsi
Arkistokokoelmat on kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi tai molemmilla kielillä, ensisijaisesti tallentajan ja lahjoittajan kielen mukaan.
Språk, finska eller svenska
Arkivsamlingen är skriven på svenska, finska eller på båda språken enligt donatorns eller deponentens språk.
Långstrand
Kuva Porkkalan vuokra-alueelta. Bild från Porkalaområdet.Kunta Kirkkonummi
Kylä Långstrand
Tilan nimi Långstrand
Tilannevuosi 1931
Omistaja Klara Sundéll
Lisätietoja
LÅNGSTRAND, 4,5 km Kirkkonummen asemalta ja 43 km Helsingistä. Omistajana leskirouva Klara Sundell. Sen ensimmäinen omistaja Olof Olofsson piti tilaa 1540-46. Sen jälkeen se on ollut useilla omistajilla ja suvuilla ja välillä autionakin. Mm. se on kuulunut. Ohman, Ilagerus, Veneman, Hermainen, Thauvonius, Hansson, Bäckman, Castlin ja Engberg suvuille. V. 1884 se siirtyi nykyiselle omistajalle ja hänen miehelleen ja v. 1901 nykyiselle omistajalle yksinään. Pinta-ala 190 ha, josta puutarhaa 0,15, peltoa 88, luonnonniittyä 42 ja metsämaata 59,85 ha. Peltomaa epätasaista multa- ja savimaata. Sen keskellä rakennukset suuressa luonnonpuistossa, ns. Saltfjärdenin rannalla. Saltfjärden on syvälle sisämaahan pistäytyvä, muutaman metrin levyinen meren salmi, joka lopussa laajenee n. 100 — 150 m2:n suuruiseksi lahdeksi. Rakennukset kaikki puusta. Navetta on ns. kellarinavetta. Tilalla harjoitetaan vapaata viljelystä ja jakautui peltoala v. 1929 seuraavasti: 3 ha kesantoa, 0,5 syysvehnää, 0,4 kevätvehnää, 3 ruista, 14 kauraa, 1 ohraa, 0,4 vihantarehua, 1 perunaa ja 64,7 ha heinää. Kotieläimiä: 8 hevosta, 30 lehmää, 2 sikaa, 35 lammasta ja 70 kanaa. Suurimman tulolähteen muodostavat maito, liha, munat ja pellavat, jotka myydään Helsinkiin. Metsä on paperipuita tuottavaa havumetsää.
Lähde
Suomen maatilat, I osa