A r k i v a l i a
Databasen visar lista

 

Databasen

Databasen innehåller ett plock ur materialet i Arkivalias samlingar vilka alla har anknytning till Kyrkslätt.

Klicka på Bild, Dokument, Text eller Tryckt publikation och sedan på länken under rubrikan Titel för det objekt du vill bekanta dig med.

 

Samling: Sortering enligt samling i arkivet (varje samling kan innehålla ett eller flera objekt)

 Mera information om
 samlingen erhålles
 genom att klicka på .

 

Alla: Alla samlingar och objekt som visas i Katalogen.

Katalogen är förverkligad som ett samarbete mellan Digihem och Webbhuset. Digihem är Finlands svenska hembygdsförbunds satsning på det lokala digitala kulturarvsmaterialet.

Kieli, suomi tai ruotsi 

Arkistokokoelmat on kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi tai molemmilla kielillä, ensisijaisesti tallentajan ja lahjoittajan kielen mukaan.

Språk, finska eller svenska

Arkivsamlingen är skriven på svenska, finska eller på båda språken enligt donatorns eller deponentens språk.

Kolsarby

Kuva Porkkalan vuokra-alueelta. Bild från Porkalaområdet.
Valokuva on heinäkuulta 1956 sen jälkeen, kun Porkkalan vuokra-alue oli palautettu vuoden alussa. Fotografiet är från juli 1956 efter att Porkalaområdet hade återlämnats i början av året.

Kunta Kirkkonummi
Kylä Kolsarby
Tilan nimi Kolsarby
Tilannevuosi 1931
Omistaja Valtion virkatalo
Lisätietoja
KOLSARBY, 2 km Kirkkonummen asemalta ja 44 km Helsingistä. Valtion virkatalo, joka on vuokralla v:sta 1910 rouva Ida Anderssonilta. Kolsarbyn kylässä oli aluksi 6 taloa, mutta v:een 1550 mennessä olivat ne sulaneet kolmeksi ja nekin olivat melkein aina autioina. Talonpojat yrittivät niitä viljellä, mutta tulokset olivat huonot ja kun heille sattui vielä vahinkoja, kuten tulipaloja ym. täytyi heidän luopua tiloistansa. V. 1649 antoi Kristiina kuningatar Kolsarhyn Tallinnan piispalle, Joakim Theringiukselle. Hänen suvullaan, joka aateloitiin nimellä Linjering, se pysyi v:een 1683, jolloin se reduktiossa joutui kruunulle ja tehtiin kornetin virkataloksi. Sen jälkeen ovat tilalla isännöineet Rehausen-, Brunou-, Grantzfelt-, Malm-, Nybäck-, .Jägerhorn-, Rosenfelt-, Ehrenspets-, Ormberg-, Lutman-, Uggla-, v. Kothen-, Gripenberg-, Stjernvall-, Jack- ja Sahlstedt-sukuiset henkilöt. Edellä mainitut olivat kaikki sotilaita, mutta v. 1827 se vuokrattiin ensikerran siviilihenkilölle Österdalille ja sen jälkeen se on ollut Brofeldt, Vennström, Quarnström, Nordman ja Snabb suvuilla. Pinta-ala 110,28 ha, josta puutarhaa 0,75, peltoa 50,5, metsämaata 56,54 ja joutomaata 2,49 ha. Pelloista on 25 ha epätasaista savimaata, 24 multa- ja 1 ha hiekkamaata. Niistä 25 ha salaojitettuna. Rakennukset kaikki puusta ja sijaitsovat viljelysten keskellä. Navettaan ja talliin on painovesi. Pellot ovat järjestetyt kahteen kiertoon: A. kesanto, syysvilja, 2 heinää, 2 kevätviljaa ja juurikasvit; B. 2 kauraa, 4 heinää. Peltoalasta oli v. 1929 4 ha kesannolla, 1 juhannusrukiilla, 1 vehnällä, 4 rukiilla, 12,5 kauralla, josta 5 ha hernekauraa, 0,5 ohralla, 0,35 herneellä, 1,75 perunalla, 0,25 rehukaalilla, 0,25 nauriilla ja 25 ha heinällä. Kotieläimiä: 6 hevosta, 27 lehmää, 1 sonni, 1 sika ja 16 kanaa. Karja on Ay-rotua, josta suurin osa A-kantakirjaan oikeutettuja. Suurimmat tulot kertyvät maidosta, viljasta, lihasta, munista ja puutarhantuotteista, joita myydään Helsinkiin. Metsä on enimmäkseen havumetsää. Voimakoneena öljymoottori, joka käyttää puimakonetta, halkaisusirkkeliä ja silppukonetta.


Lähde
Suomen maatilat, I osa


Platsbeskrivning
Kolsarby
Tid
1956